Virtuaalinen hyppy farmasistien tulevaisuuteen

Kun Farmasian Päivät kesällä 2020 päätettiin järjestää virtuaalisena, sovittiin Receptumissa että annamme kaikkemme. Etätapahtumat ovat tulleet jäädäkseen ja halusimme myös oppia, miten niissä onnistutaan. Lopputulemana oli Receptumin oma messujen aikainen talk show, joka kuvattiin toimistoomme rakennetussa studiossa. Talk showmme tavoitteena oli tarjota messuvieraille mielenkiintoista sisältöä ja keskusteluiden pääteemana oli apteekkien digitalisaatio. Kahden päivän aikana keskusteltiin tekoälystä, tietoturvasta, verkkoapteekeista, lääkityslistasta ja reseptinkäsittelyn tulevaisuudesta. Tässä blogikirjoituksessa vedän yhteen mitä itse opin keskusteluistamme.

Vuosi 2020 on ollut verkkoapteekkien vuosi. Kun tarve etäasioinnille räjähti käsiin, verkkoapteekkien lukumäärä sekä niiden volyymit moninkertaistuivat. Receptumissakin olemme toteuttaneet lukuisia verkkoapteekkien integraatioprojekteja. On selvää, että verkkoapteekit ovat tulleet jäädäkseen. Yhä useampi apteekki valitseekin niin kutsutun monikanavaisen strategian. Näin ollen apteekkia ei pitäisi enää nähdä kivijalkatoimintana, joka tarjoaa myös etäasiointipalveluita vaan yrityksenä, eli apteekkina, jolla on toimintaa ja tarjoaa asiakaspalvelua sekä kivijalassa että verkossa. Näistä muodostuu eheä kokonaisuus. Tämä asettaa ihan uusia vaatimuksia myös apteekin henkilökunnalle. Tuija Tilander-Leppä Herttoniemen apteekista kertoi Farmasian Päivillä siitä, mitä verkkoapteekin käyttöönottoprojektin vetäminen on vaatinut. IT-projektin vetoa ei opeteta farmasisteille yliopistossa tällä hetkellä vaan kantapään, eli yritysten ja erehdysten kautta, sitä nyt opetellaan apteekeissa ympäri maata. Apua on tietenkin tarjolla niin Receptumista, Apteekkariliitosta kuin muidenkin palvelutarjoajien puolelta. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että projektinvetotaitoja tarvitaan ja lisäksi regulaatiosta pitää olla hyvin tietoinen.

Kun siirrytään verkkoon, siellä pitää myös näkyä. Tämä vaatii myös osaamista digimarkkinoinnista. Tästä aiheesta keskusteltiin Apteekin someosaajien, Johanna Hakamäen ja Laura Rinta-Joupin, kanssa. He painottivat muun muassa, että some-kanavat nähdään tänä päivänä myös asiakaspalvelukanavina eikä pelkästään mainospaikkoina. Apteekin farmasistien pitäisi siis olla läsnä asiantuntijoina myös somessa.

Kun se siivu apteekkien liiketoiminnasta, joka tapahtuu verkossa, koko ajan kasvaa, myös tietoturvavaatimukset kasvavat. Farmasian Päivillä F-Securen Harri Ruusinen totesi, että kun apteekin on ennen pitänyt huolehtia kivijalan hälytysjärjestelmästä ja turvakameroista, tänä päivänä niitä tarvitaan myös apteekin verkossa. Receptumilta on vielä tämän vuoden aikana tulossa tähän lisäpuja.

Apteekkitoiminnan laajentuessa vahvasti verkkoon, se asettaa paineita regulaatiolle ja viranomaisten ratkaisujen kehittämiselle. On myös tärkeää, että löytyy ajan tasalla olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä tukemaan tätä kehitystä. Receptumin Mika Weckström totesi, että Lääkityslista tai Lääkehoidon tiedonhallinnan hanke on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viranomaishanke, josta voi innostua. Se on farmasistien tulevaisuuden kannalta aivan mullistava. Farmasian Päivillä pidetyssä keskustelussa Heikki Virkkunen THL:stä luotsasi meidät hankkeen viiden eri kehitysvaiheen läpi.

Vaiheessa yksi, joka on jo käynnissä, puhutaan lähinnä teknisistä muutoksista reseptitietoihin, jotka sitten mahdollistavat hankkeen jatkovaihteet. Vaiheessa kaksi suomalaisten lääkitykset näkyvätkin jo listamuodossa, mikä tarkoittaa, että lukuisten reseptien sijaan kanta-palveluista saakin listamuodossa henkilön voimassa oleva lääkitys. Tämä mahdollistaa ennen näkemättömällä tavalla muun muassa kokonaislääkitysten arvioinnin farmasistien toimesta. Hankkeen kolmannessa vaiheessa farmasistit pystyvät myös tallentamaan merkintöjä lääkitysten arvioinnista kantaan. Kun viestien välitys eri terveydenhuollon ammattiryhmien välillä mahdollistuu, päästään lopulta avopuolellakin toteuttamaan moniammatillista tiimityötä, millä voidaan vähentää päällekkäistä työtä sekä parantaa lääkitysturvallisuutta huimasti. Kun tähän vielä lisätään avo- ja laitoshoidon tietojen yhdistäminen, moni tämänpäiväinen sekä farmasisteille että omaishoitajille niin tuttu monilääkityshaaste poistuu. Kun omatietovarantoon päästään tallentamaan tietoa esimerkiksi hyvinvointisovelluksista ja geenitesteistä sekä yhdistämään näitä tietoja lääkitys-, sairaus- ja terveystietoihin on selvää, että puhutan niin terveyden edistämisen, sairauksien hoidon sekä lääkitysten hallinnan kannalta ihan uudesta todellisuudesta.

Ihmisen kyky prosessoida isoja määriä informaatiota on kuitenkin rajallinen. Lääkehoidon tiedonhallinnan hankkeessa puhutaan jo valtavasta määrästä tietoa. Tämän kaiken prosessointi ja hyödyntäminen yhden apteekkiasiointikerran tai lääkärikäynnin aikana ei tule olemaan mahdollista ilman apuja, siihen tullaan tarvitsemaan tekoälyä. Receptum on aloittanut tekoälyn kehittämisen. Tällä hetkellä siitä voisi saada apuja reseptitoimitukseen liittyvien laskelmien teossa. Farmasian Päivillä keskusteltiin tästä sekä siitä, tuleeko tekoäly korvaamaan farmaseutit kokonaan. Keskustelun lopputulemana oli, että farmaseutteja tullaan tarvitsemaan, niiden rooli vaan muuttuu. Avustava tekoäly voisi mahdollistaa farmasisteille yhä parempaa tietopohjaa kokonaislääkitysten hallintaan sekä lääkehoitojen tukemiseen.

Farmasistien tulevaisuus näyttää siis erittäin valoisalta, vaikka yhä isompi osa siitä tapahtuu jollain tavalla informaatioteknologiaa hyödyntämällä tai jopa kokonaan virtuaalisesti. Tämä taitaa olla edessä useassakin ammatissa. Tällaiselle apteekkialan toimistotyöläiselle messuosaston toteuttaminen virtuaalisesti oli jo iso hyppy uuteen ja tuntemattomaan mutta olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Jos haluaisit nähdä keskustelut kokonaisuudessaan, kannattaa osallistua Apteekkari 2020 tapahtumaan. Suuren suosion takia päätimme jakaa ne siellä uudestaan.