Farmasisti vitamiinien viidakossa
Minulla on ilo esitellä Terveemmän Apteekin uusi bloggaaja Tuija. Tuija oli opiskeluaikanani minun esimieheni ja meistä tuli sittemmin työkavereita ja hyviä ystäviä. Hänen kauttaan olen tutustunut joogaan ja nykyään jaetaan intohimo ravitsemusoppiin. Tuija on perehtynyt aiheeseen paljon syvällisemmin kuin minä ja tästä aiheesta hän tuleekin bloggaamaan. Tervetuloa Tuija!
Voin helposti tehdä tunnustuksen: Proviisoriksi valmistuessani neuvontataitoni vitamiini, omega- tai rohdoshyllyllä olivat heikot. Olikohan niitä lainkaan? Onnekseni sen ajan henki ei ollut vielä tämän päivän tasolla. Muistan hyvin kun ihmettelin mitä ihmettä on Q10 tai mitä eroa EPA:lla ja DHA:lla nyt olikaan (täytynee huomauttaa, että valmistumisestani alkaa olla jo jokunen vuosi...). Hyvinvointiala on vuosien kuluessa vahvistanut asemiaan. Se tullut apteekin rinnalle railakkaasti ja monet asiakkaat ovat hyvin tietoisia jo apteekkiin astuessaan. Tämä tietenkin haastaa meitä apteekkilaisia. Olemmeko valmiita vastaamaan haasteeseen?
Eräänlainen uusi maailma ja tulokulma aukesi muutamia vuosia sitten Paula Heinosen funktionaalisen lääketieteen luennoilla. Tästä syntyi lähes kyltymätön kiinnostus ravitsemusasioihin. Opiskelin avoimessa yliopistossa ravitsemustieteen perusteet ja lisäsin systemaattisesti osaamistani lisäravinteista. Osallistun myös kaikkeen mahdolliseen ravitsemus-, suolisto-, lisäravinne jne. koulutukseen. Seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisia blogeja ja summitteja ravitsemukseen ja vitamiineihin liittyen etenkin rapakon takaa. Intoa on siis paljon, mutta aikaa niin vähän. Aiheet vaativat kertausta ja ajankohtaisten aiheiden seuraamista sekä uusien trendien kuulostelua. Tavoitteeni on olla edes hieman kuluttajaa edellä. On huomattavasti mukavampaa kun pystyy vastaamaan asiakkaan tiedusteluihin vaikkapa adaptogeeneista. Muistan asiakkaan ihmetyksen kun hän kysyi ruusujuurta ja sanoin, ettemme valitettavasti myy mitään adaptogeeneja. Hän kertoi hämmentyneenä, että olen ensimmäinen farmasisti, joka tiesi mistä olisi kyse. Opiskelu ja oma kiinnostukseni on antanut paljon asiakkaan kohtaamiseen kun kyseessä vitamiinien, hivenaineiden tai vaikkapa lääkkeiden yhteisvaikutukset erilaisten lisäravinteiden kohdalla. Tutuksi ovat tulleet monet tuotteet, käsitteet ja ruokavaliot. Muutamia vuosia sitten kukaan ei puhunut FODMAPeista tai IBS-käsitteestä ja nyt ne ovat jo vaikka kuinka monen asiakkaan huulilla. Pitänee valita mennäkö mukaan vai jäädäänkö junasta?
En ole oikea ihminen sanomaan pitäisikö opinnoissa olla enemmänkin painotusta em. asioissa. Joka tapauksessa opiskelu yliopistossa on luonnollisesti teoreettisempaa kuin käytännön työ. Opiskelu antaa hyvät eväät ja varmuuden tehdä työtä lääkkeiden parissa. Apteekkityössä on kuitenkin väistämätöntä, että asiakkaat suorastaan odottavat meidän hallitsevan myös lisäravinnepuolen. Asiaa auttaa toki jos aihe hieman kiinnostaa ja tietoa on tarjolla PALJON mikäli aihe kiinnostaa. Sitä kannattaa suodattaa ja miettiä ketä kuuntelee ja kenen tekstejä lukee ”totuutena”.
Ravintolisät nousevat otsikoihin niin hyvässä kuin pahassa. Farmasisteina odotamme myymiltämme tuotteilta tasalaatuisuutta ja puhtautta. Viime aikoina mediassa esillä olleet punariisivalmisteet ja niiden mahdolliset haitat ja/tai epäpuhtaudet aiheuttavat luonnollisesti huolta sillä monissa apteekeissakin löytyy punariisivalmiste hyllystä. Itse peräänkuulutan valmistajien läpinäkyvyyttä ja valmiutta tuoda oma laadunvarmistus esille sitä kysyttäessä. Me farmasistit otamme helposti jyrkän ja ehkä torjuvankin kannan vastaavissa tilanteissa. Tässä suhtautumisessa piilee vaara, että asiakkaat kääntyvät kysymystensä kanssa muiden palvelun tarjoajien puoleen sen sijaan, että antaisimme näkemyksemme erilaisiin kysymyksiin. Olisiko torjuvan suhtautumisen sijaan järkevämpää hankkia aiheesta lisää osaamista? Yhdistelemällä tietous ravitsemuksesta syvälliseen lääkeosaamiseen, voitaisiin nostaa palvelutasoa apteekeissa ja huolehtia näistäkin kuluttajista. Tähän ainakin itse haluan pyrkiä ja jaan osaltani mielelläni osaamistani aiheesta, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Tästä syystä innostuinkin kun Linda pyysi apua ja lupauduin kirjoittamaan ravitsemusasioista tässä blogissa. Tulette siis toivottavasti kuulemaan jatkossa minusta lisää…