Miten lääkehoitoja voidaan apteekissa tukea teknologian avulla

Oikea lääke, oikealle henkilölle, oikealla annostuksella. Näin on perinteisesti kiteytetty reseptintoimituksen ja lääkeneuvonnan perustehtävä apteekissa. Nämä ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä asioita mutta tänä päivänä tiedetään, että jotta lääkehoidot käytännössä onnistuisivat ja toteutuisivat, käyttäjät tarvitsevat usein muutakin tukea.

Apteekkien rooli lääkehoitojen tukemisessa kehittyy koko ajan. Tähän vaikuttaa sekä tietämyksen että farmaseuttisen koulutuksen kehittyminen mutta myös vahvasti uudet teknologiset apuvälineet. Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen. Apteekeista toimitetaan tuhansia eri lääkeaineita ja muita tuotteita. Esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutusten seurannassa mentiin valtava harppaus eteenpäin, kun 2000-luvun alussa integroitiin yhteisvaikutusseuranta apteekkijärjestelmään. Tämä mahdollisti farmaseuteille yhteisvaikutusten seurannan, arvioinnin sekä niistä viestimisen helpolla ja hallitsevalla tavalla, joka ei ollut farmaseutin ulkomuistista kiinni. Muistamista helpottavat tänä päivänä myös toiminnot, joilla voi liittää mm. koulutusmateriaalia, annosteluvideoita ja linkkejä suoraan tuotteisiin apteekkiohjelmassa. Nämä luovat hyvät edellytykset yhä paremmalle lääkeneuvonnalle ja lääkehoitojen tukemiselle.

Vaikka kaikki olisi mennyt apteekissa farmaseuttisessa mielessä niin sanotusti putkeen, lääke saattaa kuitenkin jäädä potilaalta kotona ottamatta. Tähän löytyy useita syitä, joista alla muutama esimerkki:

Ensinnäkin lääke pitää muistaa ottaa. Erilaisia muistutuspalveluita onkin nykyään tarjolla. Yksinkertaisemmassa muodossa kyseessä voi olla apteekista ostettu dosetti, johon lääkkeet jaetaan viikkopäivän ja annosteluajankohdan mukaan. Nykyään pidetään kuitenkin koneellisesti pusseihin saman periaatteen mukaan jaotellut lääkkeet turvallisempana muotona, koska teknologian avulla voidaan näissä välttää inhimillisiä virheitä. Apteekeista toimitetaankin paljon nimenomaan koneellisesti annosjaoteltuja lääkkeitä ja apteekkijärjestelmässä on hyvät ominaisuudet niiden käsittelemiseksi. Potilaille on jopa tarjolla kotikäyttöön laite, johon lääkepussit laitetaan, ja joka muistuttaa potilasta kotona lääkkeen ottoajankohtana, rekisteröi onko pussi otettu ulos laitteesta ja viestii tarvittaessa ottamattomista lääkkeistä hoitajalle eteenpäin.

Joskus lääkkeen sivuvaikutukset voivat heikentää potilaan motivaatiota ottaa lääke. Tiettyjä sivuvaikutuksia pystytään kuitenkin välttämään hyvällä tukihoidolla ja tärkeätä olisikin, ettei apteekeissa kerrottaisi ainoastaan haitoista vaan tarjottaisiin potilaille hyviä ratkaisuja näiden taltuttamiseksi. Apteekeissa kannattaakin hyödyntää niin kutsuttua suosittelutoimintoa lääkehoitojen tueksi. Tällä toiminnolla apteekkijärjestelmä muistuttaa farmaseuttia kyseisen lääkkeen tukihoidoista ja -keinoista. Joskus kyseessä voi olla tukituote, kuten esimerkiksi kostuttava tabletti suuta kuivattavan lääkityksen kohdalla ja joskus toiminnon kautta voidaan muistuttaa myös lääkkeettömistä tukihoidoista, kuten silmähauteesta luomitulehduksen yhteydessä.

Kolmantena voidaan nostaa niin yksinkertainen asia, kun lääkkeen saatavuus. Hyvin hoidetun varaston ja pitkälle kehitettyjen varasto-optimointitoimintojen avulla voidaan varmistaa, että lääkkeitä on varastossa silloin kun niitä tarvitaan. Tämä ei ole ihan yksinkertaista, koska lääkkeitä on Suomessakin markkinoilla tuhansia. Myös tässä teknologia pystyy parempiin laskelmiin kuin kokenutkaan tilaaja. Joskus harvinaisten tai huonosti säilyvien lääkkeiden kohdalla, apteekki joutuu tilaamaan lääkkeitä potilaan tarpeen mukaan. Varastoon kytkettyjen viestipalvelujen avulla, apteekki voi pitää potilas ajan tasalla hänen lääkkeiden saatavuustilanteesta ja sovitusta hakupäivästä, koska totuus on myös, että vain apteekista haettu lääke auttaa.