Etämyynnin vallankumous ovella

Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia. Moni meistä lukee lehtiä, tilaa taksikyydit ja tekee ostoksiaan verkossa. Viime aikoina on uutisoitu paljon myös siitä, miten liiketilaa seisoo tyhjänä, digialisaation seurauksena. Ihmiset eivät enää käy kaupoissa. Etämyynti kasvaa tällä hetkellä jopa oletettua enemmän ja keväällä huhuiltiin verkkokauppajätin Amazonin tulosta Pohjoismaalaisille markkinoille.

Svensk Handelin alkuvuonna julkaisemassa raportissa Det stora detaljhandelsskiftet kerrottiin, että ruotsalaisista jopa 75-100% ovat tehneet verkkokauppaostoksia kuluneen vuoden aikana. Suomi on tästä vielä vähän jäljessä, meillä vastaava luku oli 50-75%. Suomella on kuitenkin ollut tapana kulkea Ruotsin jalanjäljissä.

Ruotsissa verkkoapteekkien osuus oli 7% alan kokonaisliikevaihdosta. Apotea perusti ensimmäisinä verkkoapteekin Ruotsin apteekkimarkkinoiden vapautuessa ja siitä on muodostunut menestystarina. Apotean ja verkkokaupan kova kasvu on saanut uudet toimijat kiinnostumaan alasta, ja uusia verkkoapteekkeja perustetaan lisää. Esimerkiksi lääketukkukauppa Tamro sekä Apoteket AB solmivat keväällä sopimuksen yhteistyöstä nimenomaan verkkoapteekin saralla.

Kun Suomessa pohditaan apteekkialan tulevaisuutta, digitalisaatio pidetään hyvin tärkeänä. Tätä on korostettu tänä vuonna niin Apteekkariliiton, Päivittäistavarakauppa ry:n kuin Fimeankin toimesta. Vaikka digitalisaatioon liittyy paljon muutakin, etämyynti on siitä osa. Etämyynti voi olla joko tilauksen lähettäminen digitalisoituneeseen lähiapteekkiin, josta nouto tapahtuu, tai sitten täysin virtuaalinen kaupankäynti verkkoapteekissa, josta lääkkeet tulevat suoraan kotiovelle.

Kivijalka-apteekin digitalisaatio on Suomessa jo pitkällä. Kaikki apteekin toiminnot on pitkälle automatisoitu kehittyneiden IT-järjestelmien avulla ja monessa apteekissa varastossa pauhaa varastorobotti. Kun automatisaation myötä apteekeissa vapautuu enemmän aikaa asiakaspalvelulle, uudet digitaaliset palvelut lääkehoitojen tukemiseksi tulevat viemään apteekkiasiakaskokemuksen seuraavalle tasolle. Digitalisoituneelle kivijalka-apteekille tulee siis varmasti jatkossakin olemaan kysyntää ja sen rooli osana maan terveydenhuoltoa kasvanee entisestään.

Suomesta ei löydy virallisia lukuja verkkoapteekkiliiketoiminnan osuudesta. Näkyvin toimija taitaa olla Yliopiston Apteekin verkkokauppa, joka on jo pitkälle kehitetty. Verkkoapteekkiasioinnissa korostuu alustan käyttömukavuus, tukipalveluiden saatavuus, hinnoittelu sekä toimitusajat. Näiden kehittäminen vaatii sekä isoja investointeja että hyvin erilaista osaamista kuin kivijalka-apteekkitoiminnan kehittämien.

Tässä valossa Apteekkari 2018 -tapahtumassa Sosiaali- ja terveysministeriön esittelemä valmistelu lääkelain uudistushankkeesta ei tunnu palvelevan lääkkeiden verkkokaupan kehittämistä. Valmistelussa olevassa lakiluonnoksessa oli ehdotettu, että lääkkeiden verkkoapteekkitoiminnan pitää tapahtua kivijalka-apteekin tiloista käsin ja sen pitää aina olla sidottuna kivijalka-apteekkilupaan. Tähän liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin esimerkiksi niille apteekeille, jotka toimivat alueilla, joissa toimitilavuokrat ovat korkeat, verkkoapteekkitoiminnan kehittäminen tulee olemaan lähestulkoon mahdotonta kilpailukykyisin hinnoin korkeasta vuokratasosta johtuen. Lisäksi voidaan kysyä, onko järkevää, että käytetään samoja resursseja sekä verkkoapteekkiliiketoiminnan kehittämiseen, että kivijalka-apteekin pyörittämiseen. Riittääkö asiantuntemusta ja rahoitusta molempiin? Mitäpä jos sen sijaan annettaisiin apteekeille aito mahdollisuus erikoistua, jolloin verkkoapteekeille voisi olla omat lupakäytännöt. Uskoisin, että tämä palvelisi verkkoapteekkiliiketoiminnan eteenpäin viemistä ja apteekkialan digitalisaatiota paremmin.