Apteekkijärjestelmä muuttuu – mutta mihin suuntaan?

Alkuperäinen teksti julkaistu PROVIISORI-lehdessä 2/2018

SUOMEN APTEEKKIJÄRJESTELMÄ on nykyisessä muodossaan kulkenut tiensä loppuun. Enää ei puhuta siitä, muuttuuko jotain vaan lähinnä siitä, mikä muuttuu. Tämä ei tarkoita, etteikö nykyinen järjestelmä olisi hyvä ja etteikö se olisi palvellut ja edelleen palvelisikin suomalaisia hyvin. Järjestelmä on kuitenkin vanha ja lainsäädäntö on kolmenkymmenen vuoden takaa.

APTEEKKIALAN UUDISTAMINEN on jo ollut osana Juha Sipilän hallituksen sääntelyn sujuvoittamiseen pyrkivää kärkihanketta, vaikka isompia muutoksia ei varmaan tämän hallituksen voimin enää viedä maaliin. Demokratiassa kansa kuitenkin päättää yhteiskunnan rakenteista, ja tällä hetkellä muutoksia apteekkijärjestelmään kaivataan vähän jokaisessa poliittisessa leirissä. Ensi vuoden eduskuntavaaleista seuraa näin ollen todennäköisesti muutoksia apteekkialaa koskevaan lainsäädäntöön ja sen rakenteisiin.

MUUTOKSEEN OLLAAN myös valmistautumassa. Viime vuosina on valmistunut monta apteekkialaa koskevaa selvitysraporttia sekä muutosehdotusta, joista tuoreimpina tänä keväänä Päivittäistavarakauppa ry:n lääkejakeluselvitysryhmän väliaikaraportti sekä Suomen Apteekkariliiton professori OTT Petri Kuoppamäellä teettämä kilpailuoikeidellinen arviointi apteekkisääntelyn kehittämisestä. Molemmat selvitystyöt ovat hyvin kattavia, ja niissä käsitellään muun muassa apteekkijärjestelmien muutoksia ja rakenteita eri EU:n maissa, analysoidaan apteekkitalouden tilannetta ja lääkkeiden hinnan muodostusta sekä annetaan suosituksia apteekkialan muutoksista. SAL:n keväällä julkaisemassa Uusi Apteekki -ohjelmassa käsitellään lisäksi konkreettisia muutosehdotuksia apteekkialan sekä apteekkipalveluiden kehittämiseksi.

SEKÄ SAL että Päivittäistavarakauppa ry:n selvitystyöryhmä ovat korostaneet, että Ruotsissa apteekkimarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä tehdyistä virheistä tulisi ottaa opiksi ja että apteekkialaa tulisi tuoda lähemmäksi tai jopa osaksi muuta terveydenhuoltoa. Lisäksi digitalisaation mukana tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä pidetään tärkeänä. Apteekkialan ammattilaisena allekirjoitan nämä kaikki tavoitteet.

MUUTOS ON aina mahdollisuus, niin tässäkin tapauksessa. Proviisoreina meidän pitäisi arvioida, minkälainen muutos käyttää parhaiten hyväksi laajaa osaamistamme ja mitkä ovat ne parhaat palat, jotka haluamme nykyisestä järjestelmästä säilyttää. Itse näen nykyjärjestelmässä kaksi peruspilaria, joista en heti olisi luopumassa. Nämä ovat apteekkien proviisoriomistajuus sekä itsehoitolääkkeiden pysyminen apteekkimyynnissä. Molemmat ovat hyviä keinoja huolehtia lääkitysturvallisuuden ja apteekkipalveluiden asiantuntevasta toteuttamisesta sekä samalla tukea kotimaista yrittäjyyttä.

SE, MITEN järjestelmä rakennetaan näiden pilareiden ympärille niin, että se palvelee muuttuvaa yhteiskuntaa, terveyspalveluiden uusiutumista ja uusia kuluttajatottumuksia, vaatiikin sekä luovaa ja ennakkoluulotonta asennoitumista että hyvää tulevaisuuden visiointikykyä. Tässä yhteydessä pitää muun muassa tarkastella kattavasti ja kriittisesti apteekkien yritysmuotoa, apteekkitalouden kestävyyttä ja rahoituspohjaa sekä erilaisia ratkaisuja alueellisen kattavuuden varmistamiseksi. Apteekkipalveluiden laajentamista ja kehittämistä sekä näiden rahoitusmalleja pitää käsitellä osana Soten säästö-ja kehitysohjelmaa. Myös etämyynnin kasvulle sekä digitaalisten palveluiden hyödyntämiselle pitäisi luoda hyvät edellytykset.

HUOLELLISESTI JA ASIANTUNTEVASTI uudistettu lainsäädäntö voisi varmasti palvella muuttavaa maailmaa nykyistä paremmin. Nyt on oikea hetki luoda hyvä pohja järjestelmälle, jonka kanssa pystytään taas elämään vuosikymmeniä eteenpäin ja jonka päälle muuttuvan maailman tarpeita palvelevia ratkaisuja voidaan joustavasti rakentaa.