Recent Posts

Archive

Tags

Lääkeneuvonta - so last season?


Olin viime talvena matkalla Yhdysvalloissa ja satuin siellä sairastumaan hankalaan yskään. Hakeuduin siis paikalliseen apteekkiin hakemaan helpotusta olooni. Apteekin valikoimasta 90% olikin muuta kuin lääkkeitä ja sieltä löytyi niin leluja kuin ruokaakin. Lääkkeille oli kuitenkin varattu monta hyllyä, jotka pursuivat räikeän värisiä paketteja. Apteekkitaustastani huolimatta olin avun tarpeessa. Lääkeaineet olivat vieraita, valmisteet olivat suurimmaksi osaksi erilaisia usean lääkkeen yhdistelmiä ja hyllyt olivat sekavia. Apua ei kuitenkaan löytynyt eikä sitä tarjottu. Vietettyäni hyllyn luona hyvin pitkän ajan, en edes löytänyt mitä hain. Lopulta löysin liikkeen perästä pienen luukun, jonka luota otin jonotuslapun, vaikka siellä luki "prescriptions". Odottelun jälkeen luukulle ilmestyi henkilö, joka pystyi kertomaan, että useammat yskänlääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Kävelin siis apteekista ulos tyhjin käsin.

Tämän kokemuksen perusteella olen varma siitä, että Suomen apteekkijärjestelmä päihittää jenkkien milloin tahansa. Suomessa olisin apteekista saanut apua ja neuvontaa vaikkei sopivaa lääkettä olisi löytynytkään. Apteekkien antamalla lääkeneuvonnalla voidaan säästää aikaa ja montaa turhaa lääkärireissua ja opastaa hyvään itsehoitoon mutta osataanko sitä arvostaa? (JA; osataanko esim. vältetyt lääkärikäynnit laskea mukaan, kun vertaillaan eri mallien kustannuksia…)

Päivittäistavarakauppa on jo pitkään ajanut itsehoitolääkkeiden siirtämistä ruokakauppaan. Selvää on, etteivät he lääkeneuvontavelvollisuuksien perään haikaile vaan toivovat valikoimiinsa suppeaa "turvallisten" itsehoitolääkkeiden valikoimaa, jotka eivät vaadi lääkeneuvontaa. Mitkä itsehoitolääkkeet ovat sitten turvallisia?

Kannattaa ehkä lähteä siitä, miksi lääkkeet ylipäätään ovat lääkkeitä eivätkä esim. ravintolisiä tai terveydenhuollon tarvikkeita. Lääkerekisteröintiprosessi on pitkä ja kallis enkä usko, että siihen ryhdytään, jos olisi helpompi tie saada valmiste markkinoille. Jotkut sairauden hoitoon tarkoitetut aineet ovat vaan syystä tai toisesta sellaisia, että ne luokitellaan lääkkeiksi ja niillä voi yleensä saada aikaiseksi joko hyötyä tai haittaa. Lääkkeen oikea käyttötarkoitus, annos ja ottotavat voivat oleellisesti vaikuttaa sen tehoon ja siihen, toimiiko aine toivotusti vai muuttuuko se myrkyksi. Tämä pätee melkein kaikkiin lääkkeisiin.

Fimea uutisoi vuoden alussa siitä, että olivat apteekkitarkastuksissaan huomanneet, että apteekeista myydään välillä isompia määriä itsehoitolääkkeitä kerrallaan kuin mitä olisi itsehoidossa tarkoituksen mukaista. Tämä on tietysti valitettavaa mutta sitä ei pysty nykyjärjestelmässä täysin estämään. Asiakkaat voivat esim. valehdella apteekissa siitä kenelle lääkkeet ostetaan tai he voivat mennä apteekista toiseen hamstraamaan lääkettä. Tämä voitaisiin estää ainoastaan siirtämällä kaikki itsehoitolääkkeet takaisin tiskin taakse ja kirjata ostot Kanta-järjestelmään.

Nykyjärjestelmässä on kuitenkin haluttu suoda kuluttajalle vähän enemmän liikkumavaraa. Täysin aukoton se tästä syystä ei ole, vaikka apteekkien tehtävä on toki pyrkiä varmistamaan lääkkeen turvallinen käyttö ja tarjota siihen resurssit. Lääkeneuvontaresurssit ovatkin oleellinen osa tätä keskustelua koska korkeasti koulutettu henkilökunta maksaa ja paljon. Apteekeilla on paljon muitakin lakisääteisiä velvoitteita hoidettavana ja parhaassakaan apteekissa farmasistejä ei aina riitä varmistamaan kaikkien asiakkaiden lääketurvallisuutta eikä paraskaan farmasisti siihen pysty, jos asiakas ei ole yhteistyöhaluinen. Tämä lienee selitys Fimean havaitsemiin poikkeamiin. Onneksi teknologia ja digitalisaatio on tuomassa tähän tilanteeseen helpotusta. Esim itsepalvelukassa vapauttaa resursseja lääkeneuvontaan ja valvoo lääkkeiden ostomäärärajoituksia johdonmukaisemmin kuin mihin ihminen pystyy. Myös muu automatisointi apteekissa vähentää apteekkien rutiinitehtäviin menevää aikaa, jolloin farmasistit pääsevät keskittymään asiakaspalveluun ja lääkeneuvontaan kokonaisvaltaisemmin.

Tarvitsevatko kaikki kuluttajat sitten aina lääkeneuvontaa? No eivät tietenkään. Yli kymmenen vuoden apteekkikokemuksella voin kuitenkin sanoa, että lääkeneuvonnan tarve ei ole valmiste- vaan yksilö ja tilanneriippuvaista. Tästä syystä lääkeneuvonta pitää olla helposti tarjolla siellä missä lääkkeitä myydään. Välillä jopa alan ammattilaiset itse saattavat sitä tarvita kuten Yhdysvalloissa sain kokea.

©2017 by www.lindaseppala.com - Terveempi Apteekki.