Recent Posts

Archive

Tags

Lääkkeitä, rollaattoreita ja kynsilakkaa


Mitä apteekin hyllystä saa löytyä? Aihe nousee aika ajoin keskusteluissa esille. Kysymys lähinnä kuuluu, mitä on epäeettistä myydä apteekissa ja kärsiikö lääkemyynti siitä, että apteekissa myydään myös muita tuotteita?

Kävin huhtikuussa Apteekkaripäivillä kuuntelemassa Birgitte Nørby Wintheriä, joka kertoi Tanskan apteekkijärjestelmän nykytilasta. Tanskassa apteekit ovat edelleen proviisoreiden omistuksessa mutta ala on kuitenkin viime vuosina joutunut poliittisista paineista johtuen uudistumaan. Tanskassa ongelmana oli, että apteekkeja oli suhteellisen vähän ja niiden aukioloajat eivät tyydyttäneet kuluttajia. Näin ollen haluttiin lisätä kilpailua. Vuonna 2015 voimaan tullen lain myötä kaikki apteekkarit saavat perustaa seitsemän sivuapteekkia, jotka saavat sijaita 75 km:n säteellä pääapteekistaan. Tämä on johtanut apteekkien lukumäärän kasvuun. Samalla apteekkien tuotevalikoima rajoitettiin laissa. Nykyään apteekin hyllystä Tanskassa ei esim löydy värikosmetiikkaa vaan päivittäistavarakauppa ja erikoisliikkeet saavat huolehtia tanskalaisten värikosmetiikkatarpeista. Lehmänkauppoja on siis tehty

Suomen Apteekkariliitto julkaisi talvella vastaavanlaisen ohjeistuksen siitä, mitä tuotteita apteekeissa tulisi ja ei tulisi myydä. Mustalle listalle joutuivat esim piilolinssit, ruoat ja värikosmetiikka ei-allergiselle iholle. Näiden suositusten taustalla on tietysti se, että apteekkiprivilegio olisi helpommin puolustettavissa; apteekit myyvät lääkkeitä ja lääkemyynnistä pitää vastata proviisori. Jos apteekeissa kuitenkin myydään jotain muuta kuin lääkkeitä, kenen pitäisi päättää näistä linjanvedoista? Poliitikot, viranomaiset, apteekkarit?

Minusta tässä keskustelussa on kuitenkin unohdettu pääpointti, eli asiakas. Kysymyksen pitäisi kuulua, mitä suomalainen asiakas haluaa apteekistaan ostaa? Sen selvittämiseksi löytyy hyvin helppo keino, joka ei maksa maltaita, eli kokeilu. Menekkiä seuraamalla selviää aika nopeasti, onko tuote ollut asiakaskunnan mieleen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos se ei ole kolmessa kuukaudessa lähtenyt liikkeelle, tuote voidaan siirtää poistohyllyyn. Taitava kauppias lisäksi neuvottelee tällaisille kokeilutuotteille palautus-/hyvitysoikeudet, jolloin mahdollinen tappio ei jää omaksi. Simple comme Bonjour, sanoisi ranskalainen.

Tutustuin kymmenisen vuotta sitten ranskalaisiin apteekkeihin. Ranskassahan apteekkeja löytyy melkein joka kadun kulmasta mutta ovat myös siellä proviisorien omistuksessa. Oli mielenkiintoista huomata, miten samassa kaupungissa sijaitsevat apteekit olivat valinneet erilaisia strategioita. Osa apteekeista myivät paljon kosmetiikkaa, kun taas toiset olivat selkeästi erikoistuneet alueen vanhusväestöön ja vuokrasivat esim pyörätuoleja, rollaattoreita ja muita apuvälineitä. Asiakkaita näytti riittävän kaikille ja palvelu pelasi, myös lääkepuolella. Ranskalaiset apteekkarit olivat siis mukautuneet vastaamaan lähialueen kysyntää sekä oppineet myös profiloitumaan omilla palveluillaan.

Minulla on itsellään ollut onni olla sellaisessa apteekissa töissä, jossa on suhtauduttu tuotevalikoimakokeiluihin myönteisesti. Vuosien mittaan ehdittiin kokeilla mm. lemmikkituotteiden, jumppavälineiden, erilaisen värikosmetiikan, silmälasien sekä piilolinssien myyntiä. Linjauksena kuitenkin pidettiin, että tuotevalikoima liittyisi terveyteen ja hyvinvointiin. Osa kokeiluista olivat floppeja, toiset taas menestyksekkäämpiä. Hyvin liikkuvat tuotteet jäivät valikoimiin, muut taas poistettiin.

Kärsikö sitten asiakaspalvelu ja lääkeneuvonta näistä kokeiluista? Väittäisin että ei, päinvastoin. Motivoituneempaa ja asiakaspalveluhenkisempää henkilökuntaa saa hakea. Parhaassa tapauksessahan käy niin, että muiden tuotteiden myynnillä voidaan osittain rahoittaa yhä huonokatteisempaa lääkemyyntiä.

©2017 by www.lindaseppala.com - Terveempi Apteekki.