Recent Posts

Archive

Tags

Is There a Pharmacist on Board?

Mitä jos apteekin terveyspisteessä vastaanottoa pitäisikin proviisori tai erikoistunut farmaseutti eikä sairaanhoitaja. Millä tavalla pystymme osoittamaan, että laajasta osaamistamme on yhteiskunnalle hyötyä SOTE-uudistuksen jälkeisessä Suomessa?

Perheemme lomalennolla Espanjaan törmäsin tilanteeseen, joka pisti miettimään ammatti-identiteettiäni. Moni meistä on joskus ollut tilanteessa jossa lentokoneessa kuulutetaan ”Is there a doctor on board”. Näin siis kävi meidänkin lennolla. Kuulutus tietysti hätkähdytti hiukan, joku oli ilmeisesti saanut sairauskohtauksen. Se, mikä kuitenkin hätkähdytti minua enemmän, olivat matkaseuralaiseni reaktiot. Kaikki tuijottivat minua. Mutta enhän minä ole lääkäri ja edellisestä ensiapukurssistani on aivan liian pitkä aika. Miksi he tuijottivat minua?

Kun miettii asiaa heidän näkökulmastaan, tuijottamiselle löytyy kuitenkin hyvä selitys. Kun he saavat uusia lääkkeitä, minä kerron niistä heille. Kun he sairastuvat, he kysyvät minulta neuvoja (ja olen usein pystynyt yleislääkäriä paremmin diagnosoimaan vakavammatkin sairaudet lähipiirissäni). Kun he matkustavat seurassani, minä toimin kävelevänä matka-apteekkina. He siis luottavat minuun yhtä paljon tai jopa enemmän kuin lääkäriin. Kuulostaako tutulta?

Miksi minä en sitten itse luota ammattitaitooni? Yksi viisas proviisori sanoi kerran, että meidän alalla pelätään liikaa virheitä ja se lamaannuttaa meidät. Näin kävi minullekin. Mieheni sai minut kuitenkin keräämään rohkeutta sanomalla: tiedäthän sinä varmasti enemmän kuin lentoemäntä. Niinpä, olenhan minä opiskellut viisi vuotta yliopistossa ja auttanut satoja ihmisiä heidän terveysongelmien ratkaisemisessa. Ehkä sittenkin saattaisin tietää asiasta edes jotain. Tarjouduin siis lopulta auttamaan.

No, koneesta löytyi kuitenkin lääkäri joten apuani ei tällä kertaa tarvittu mutta tilanne pisti miettimään. Jos muut luottavat meihin, miksi emme sitten itse? Aika vähän hyötyä meidän proviisorikoulutuksesta on jos aikamme menee pääasiassa reseptien toimittamiseen tai työvuorojen tekoon. Molempia tehtäviä hoitaa kymmenen vuoden päästä kuitenkin robotit, joten apteekkifarmasistien aika vapautuu esim. apteekeissa tapahtuvaan syvempään ja laajempaan terveysneuvontaan. Tähän valmistautuessa kannattaisikin rohkeasti näyttää mitä osaa aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus ja ehkä muutkin kuin lähipiirimme oppisivat arvostamaan laajaa osaamistamme.

Nyt kun keskustelu SOTE-uudistuksesta käy kuumana tästä ajatuksesta kannattaa mielestäni pitää kiinni. Mitä jos apteekin terveyspisteessä vastaanottoa pitäisikin proviisori tai erikoistunut farmaseutti eikä sairaanhoitaja. Millä tavalla pystymme osoittamaan, että laajasta osaamistamme on yhteiskunnalle hyötyä SOTE-uudistuksen jälkeisessä Suomessa? Kukaan muu ei pysty siihen niin kuin me ja kaikilla päättäjillä ei ole proviisoria lähipiirissään.